Olet täällä

Käyttäjän Pekka Huhta blogi

A I - Anonyymit Insinöörit

Hei, mä oon Pekka ja mä oon insinööri. Mulla on oikeastaan ollut taipumus tähän insinööriyteen aika pitkään. Isä oli kätevä käsistään ja vaikka koko suku on muuten kohtuukäyttäviä humanisteja niin mä sitten kuitenkin repsahdin.

Jo ennen kouluikää mä olin aina isän työkalulaatikolla ja vuolin ensi kertaa sormeeni vähän sen jälkeen kun opin kävelemään. Purin kaikki mekaaniset esineet jotka eteen tuli ja aika monet sain takaisin kokoonkin.

Kaikenlaista rahastusta

Pännii kun vanhan talon ostaja alkaa nillittämään talon "vioista" eli vanhan talon ominaisuuksista. Asia on tietty toinen jos edellinen omistaja on tahallaan piilottanut virheitä tai herennyt muuten vedättämään, mutta suuri osa näistä edellisen omistajan oikeuteen haastajista on hysteeristä ymmärtämätöntä "no voi kamala kun me ei osata asua täällä, maksaisko joku meille jotain"-ininää. Ei kaikki tietenkään voi olla vanhojen talojen asiantuntijoita heti kun on sisään muuttanut, mutta herra nähköön jos joka vastoinkäymisen ensireaktio on ruveta ruinaamaan myyjältä rahaa, niin jo on maailma

Kuinka jaksaa remonttia?

Kirjoitin joskus ylös asioita joita olen itse remonttia tehdessa oppinut, usein kantapään kautta. En itsekään ole oppinut omia voimiani tarkkaan mittaamaan, mutta pikkuhiljaa tässä on kaikenlaisia remontteja tehdessä vuosien varrella viisastunut. Jos jotain pitäisi kiteyttää, niin muutamia ajatuksia alkuun. Tämä siis sillä oletuksella että talossa asutaan ja rempataan yhtä aikaa:

1) Tee vain yhtä asiaa kerrallaan. Vaikka voisi olla kätsää repiä kaikkien huoneiden tapetit tai muovimatot kerralla, niin muista että

Vaahtoa suupielistä, eli miksi muka korjata vanhaa

Mikä rakentamisessa on tärkeää? Miksi nykyihminen pitää uutta parempana kuin vanhaa, minne ovat menneet vanhat huonekalut ja rakentamisen ymmärrys ja ennen kaikkea, mitä se muille kuuluu mitä mä mun tontilla teen?

 

Mitä hittoa, sälekaihtimet?

Kävelin auringonpaisteessa töihin ja satuin sitten alkumatkasta katselemaan taloa, jossa oli julman isot ikkunat ja sälekaihtimet ikkunoissa. Mieleen tuli sanapari "sälekaihtimen väriset huoneet", joka oli jotenkin niin hieno että siitä riitti riemua koko tunniksi töihin kävellessä.

Mikä on sihistin?

Sihistin. Mikä juttu tää nyt taas on?

Rauni Kivilinna kirjoitti joskus 60-luvulla lastenkirjan, jonka nimi oli sihistin. Siinä oli mies, joka vuoleskeli talven ratoksi kaikenlaista mahdotonta. Puukko vuoli ja nakersi ja etsi puun syytä. Teki käkkäräistä lastua ja silitteli puun pintaa. Ja ovesta tuli ihmisiä sisään sanomaan että eihän tuosta tule mitään, anna se mulle niin näytän mallia miten siitä saadaan kunnollinen kippo. Tossahan on kolme korvaakin eikä siinä pysy vesi millään.