Ajatelmia vesillelaskusta

Kun puuvene on ollut huushollissa vuosia, niin kevään vesillelaskuun ei enää tarvitse liittyä mitään ihmeellistä dramatiikkaa. Sen sijaan vuosia maissa lojunut rantahylky - usein vielä omistajansa ensimmäinen puuvene - saattaa olla aivan toinen juttu.

Ensitöikseen pitkään kuivilla ollut vene kunnostetaan, kyllästetään, maalataan, lakataan. Katsotaan miltä pohja näyttää. Tässä vaiheessa kittilasta pidetään kiltisti taskussa ja purkki kiinni. Aloitetaan turvotuksella, koska puu on rutikuivaa.

Keiteleen Kaunotar


Keiteleen kaunotar on vanhempieni mökkivene, itseni ikäinen savolais-keskisuomalainen soutuvene. Se on ensikosketukseni veneisiin ja samalla vene, jonka vierellä oppi ettei kevät ole mitään ilman tervantuoksua ja kevätkulotusten savua ilmassa.

Suomalaiseksi soutuveneeksi vene on melko tavalla pitkä, reilusti yli viisi metriä. Verrattuna etualalla olevaan muovilusikkaan sillä soutaminen on taivaallista.

Mikä on sihistin?

Sihistin. Mikä juttu tää nyt taas on?

Rauni Kivilinna kirjoitti joskus 60-luvulla lastenkirjan, jonka nimi oli sihistin. Siinä oli mies, joka vuoleskeli talven ratoksi kaikenlaista mahdotonta. Puukko vuoli ja nakersi ja etsi puun syytä. Teki käkkäräistä lastua ja silitteli puun pintaa. Ja ovesta tuli ihmisiä sisään sanomaan että eihän tuosta tule mitään, anna se mulle niin näytän mallia miten siitä saadaan kunnollinen kippo. Tossahan on kolme korvaakin eikä siinä pysy vesi millään.

Sivut