Olet täällä

Puuveneet

suomi

Veneen tervaus


Vanha viisaus sanoo, että veneen tervauksesta ja pontikan keitosta saa parhaat väittelyt. Jokaisella kun on molemmissa puuhissa omat salaisuutensa.

Tervaus on meidän oloissamme ehdottomasti vaivattomin veneen pintakäsittely. Maalaus on tietyssä mielessä helppo sen vuoksi että sitä ei välttämättä tarvitse uusia joka vuosi, mutta tervaamiseen menee verrattomasti vähemmän aikaa ja se on tehtävissä vähemmällä vaivalla kuin maalaus tai lakkaus.

Alli, pikku perämoottorivene

Tervattu puuvene voi näyttää täysin hylkytavaralta, vaikka vene olisikin rakenteellisesti hienossa kunnossa. Kesämökin takapihalle pariksikymmeneksi vuodeksi unohdettu pikkuvene ei välttämättä olekaan juhannuskokkoon tuomittu raato vaan arvkas kulkupeli vielä vuosiksi eteenpäin.

Samalta takapihalta, josta perheemme vene Manta haettiin löytyi myös tämä rapakuntoisen näköinen kaunotar.

Purjehtiminen Mantalla


Koska veneessä ei ole juuri säilytystiloja, purjeet säilytetään pussissaan kotona. purjeiden kiinnittämiseen menee veneellä kymmenkunta minuuttia. Kotisatamamme Otsolahti on sillan takana, joten masto on kaadettava satamasta lähdön ajaksi.

Heloitus ja pikkuosat

Mantassa ei alunperin ollut minkäänlaisia purjeita, joten koko takila oli laadittava tuntumalla. Mastot ja puomit oli helppo mitoittaa vanhan saaristolaissäännön mukaan "kaikki niin pitkää, että mahtuu veneeseen", mutta entä kaikki muu?

Takila ja puuvillapurjeet Mantaan

Kuvassa on vene, jonka Aatos Hemminki omisti ennen Mantaa. Yritimme noudattaa samaa tyyliä myös Mantan takiloimisessa. Purjeet ovat paljon pienemmät kuin Mantassa, mutta venekin on n. 80 cm lyhyempi. Tässä moottorittomassa veneessä oli kaksi airoparia niin että perätuhdolla soudetaan kasvot menosuuntaan päin. Manta on rakennettu samassa kylässä kuin oheinen vene.

Mantan runkotyöt

Köli oli lahonnut potkurinakselin kohdalta aivan ontoksi. Kun kölipuuhun naulattu korokepala poistettiin, sisällä oli yli kymmenen senttiä syvä ja reilun tuuman levyinen ontto tila, jossa oli puruksi lahonnutta puuta siellä täällä.

Puuvene Mantan kunnostus

Mantan on rakentanut veneenveistäjä Svenfelt Vaasan lähellä Larsmossa 1959. Veneen tilasi Aatos Hemminki hiukan pienemmän samanlaisen veneen tilalle vanhan veneen rikkouduttua myrskyssä rantakiviin. Vanhassa veneessä oli purjeet, mutta 50-luvun lopulla keskimoottorit alkoivat yleistyä pienissäkin veneissä ja niinpä Mantaan asennettiin neljän hevosvoiman Bernard W110 -moottori.

Kaarien vaihto veneeseen

Puuveneen vuotojen yleisimpiä syitä ovat katkenneet kaaret, jotka päästävät laudoituksen liikkumaan ja vuotamaan. Limisaumaiset veneet sietävät katkenneita kaaria paremmin kuin tasasaumaiset, koska laudat on niitattu toisiinsa kiinni, kun taas tasasaumaveneen tiiviys riippuu kokonaan kaarien kunnosta.

Pikkujollan piirustukset

Yritin etsiskellä piirustuksia hyvin pieneen jollaan purjevenettämme Exocetiä varten.Verkosta ei löytynyt mitän käyttökelpoista ja muutkaan käytettävissä olevat arkistot antoivat yhtä laihoja tuloksia. Jollaa tarvitaan vain sadan metrin matkaan rannasta poijulle ja Manta on reilu viisimetrisenä vähän suuri rantautumisjollaksi. Jollan piti olla hyvin pieni, jotta sitä viitsii tarvittaessa hinata jo valmiiksi hitaan Exocetin perässä.

Puuveneen kyllästys

Puuveneen elinehtona on kunnollinen ja huolellinen kyllästys. Kyllästettäessä puun pintasolukko täytetään öljyllä, joka kuivuu puuhun ja lisää sen kosteuden- ja lahonkestoa merkittävästi. Aloitetaan kyllästämiseen tutustuminen pienellä tietoiskulla puusta ja puun rakenteesta.

Perustietoutta puusta

Sivut