Teroitus tehtaan paketista testiä varten:
Ensimmäisenähän
höylät pitää saada käyttökuntoon. Teroitin terät tehtaan jäljiltä
siihen kulmaan, johon tehdas oli terän jättänyt. Eri terässeokset
vaativat erilaisen teroituskulman, enkä halunnut puuttua valmistajan
näkemykseen. Halvimmilla valmistajilla ei liene juuri ihmeellistä
näkemystä ollutkaan teroituskulmalla, mutta vaikkapa japaninhöylä ja
kalliimman pään höylät poikkesivat jonkin verran halvemman pään höylien
30 asteesta.
Kaikki terät on teroitettu samalla menetelmällä:
Ennen testiä kaikki terät edullisinta Anantia lukuunottamatta
teroitettiin vain öljykivillä. Anant oli niin raakapinnalla että sitä
piti hiukan avittaa tahkolla. Jokaisen höylän kohdalla mainittu
teroitusaika on viitteellinen. En ryhtynyt jynssäämään terän selkiä
viimeisen päälle, riitti että sain terään partaveitsireunan. Kaikki
terät on teroitettu samoilla menetelmillä ja viimeistelyasteella.
Teroittaessa
tarkistin myös terän ja murtoterän sovituksen toisiinsa. Jos terä ja
murtoterä eivät istu toisiinsa hyvin, viimeistelylastut pakkaavat
helposti rakoon ja tukkivat höylän kidan. Tämä korjattiin teroittaessa,
jos vikaa oli, mutta kokonaisaikaa ei ole
Tarkoitus oli
höylätä höylillä myös jonkinlainen kestotesti, mutta ensimmäisen
parikymmenminuuttisen ryskytyksn jälkeen totesin että se on kymmenelle
höylälle liian iso urakka. Tältä osin testi jää siis puutteelliseksi.
Anant A4
Murtoterän
sovitus terään oli melko huolimattomasti tehty. Valo paistoi
epämääräisestä raosta, ja vaikka itse sovitus ei ollutkaan aivan huono,
niin murtoterän etureuna taittui lähes kuin suppiloksi terää vasten.
Terä
on todennäköisesti jotain hiukan seostettua hiiliterästä. Sitä on yhtä
nopea (tai nopeampi) teroittaa kuin vanhoja teriä, mutta teroittaessa
teränsuuhun muodostuu hankala kierre, jota saa käännellä edestakaisin
että se irtoaa. Terä vaati melko pitkän tahkoamisen ennen kuin sitä
kannatti edes yrittää teroittaa hiomakivillä.
Terotusaika 10:20
Anant Kamal AA4
Terä
on paremmin teroitettu ja viimeistelty kuin edullisemman
rinnakkaismallin ja myös murtoterän sovitus on tehty huolellisemmin.
Sen sijaan murtoterän etupinta on oikein karkean nauhan jäljiltä ja
pienellä kidan asennolla tukkii varmasti höylää. Murtoterä oli myös
hiottu puoli milliä vinoksi ja tämä piti korjata.
Terä on mitä
ilmeisimmin samaa materiaalia kuin toisessakin Anantissa, mutta se oli
viimeistelty sen verran paremmin ettei sitä tarvinnut tahkota lainkaan
vaan pelkkä teroitus kivillä riitti.
Terotusaika 6:50
Clifton No. 4
Terä
on valmistajan ilmoituksen mukaan taottua hiiliterästä. Terät taotaan
viiden kilon teräskangesta, leikataan laserilla irti taoksesta ja
terotetaan loppuun. Murtoterä on muista teristä poiketen jo aikanaan
Recordin käyttämää Stay-set-tyyppiä, eli murtoterän etupää on
irrotettava ja sen voi ottaa pois teroituksen ajaksi koko murtoterää
irroittamatta.
Vaikka Stay-set-murtoterä mahdollistaa
teroituksen muuta murtoterää irrottamatta, niin välttäisin silti
terotusta vesikivillä tällä tavoin. Vesi jää terän ja murtoterän
takaosan väliin, ja hiiliteräs on kovaa ruostumaan. Öljykivien kanssa
samaa ongelmaa ei ole, ja öljyhiomakivet soveltuvat muutenkin erityisen
hyvin hiiliteräkselle.
Murtoterä oli erittäin siistiksi
kiillotettu ja istui terän pintaan hyvin. Vaatii hiukan harjoittelua
oppia purkamaan höylä niin ettei erillinen murtoterän kärkipala putoa
terää irrottaessa.
Hiiliteräksisenä terää on erittäin helppo
teroittaa. Tehtaan jäljiltä se on verrattain karkea, ei mielestäni
suoraan käyttökuntoinen. Terän viimeistely tosin vaatii vain minuutin
pari työtä helposti teroitettavan hiiliteräksen ansiosta
Terotusaika 2:20
HBS 7A/48D
Murtoterän
välistä näkyi valoa, mutta ei niin paljon että se olisi haitannut. Myös
murtoterän etupinta oli tyydyttävän siisti, niin että se kelpaa kyllä
käyttöön sellaisenaan.
Terä oli erittäin helppoa materiaalia
teroittaa, todennäköisesti pelkkää hiiliterästä. Siihen sai oikein
kiitettävän ottavan terän.
Terotusaika 4:20
Japanilainen höylä, Hira kanna
Murtoterä istuu terän päälle täydellisesti.
Terä
oli niin terävä ettei varsinaiseen teroitustuntumaan ehtinyt edes
päästä.Toisaalta terään tuli haettua sen verran tuntumaa että
teroitusajaksi tuli aika paljon pidempi aika kuin mitä olisi ollut
välttämättä tarpeen.
Terämateriaali on pehmeän rautarungon
päälle takohitsattua hiiliterästä. Tässä höylässä oli vanhan
verrokki-Stanleyn lisäksi ainoa kahdesta eri teräksestä laminoitu terä.
Terotusaika 1:40
Kunz No.4
Murtoterä
istuu terän päälle lähes virheettömästi, tosin toisessa reunassa
murtoterän hionta on epäonnistunut sillä tavoin, että riski lastujen
tukkeutumisesta väliin on olemassa.
Terä oli hienosti teroitettu ja vaati vain kevyen pintaviimeistelyn ennen käyttöä.
Teroitusaika 2:40
Lie-Nielsen No. 4
Murtoterä
istuu terän päälle täydellisesti. Sen rakenne poikkeaa myös jonkin
verran muista murtoteristä, se näyttää lähinnä toiselta terältä joka on
pultattu varsinaisen terän päälle.
Terämateriaali on valmistajan ilmoituksen mukaan A2-työkaluterästä.
Terä
oli niin hyvin viimeistelty ettei sitä tarvinnut kuin käyttää kahdella
viimeisellä kiillotuskivellä ja pyyhkäistä nahalla teräväksi. Terän
rintapinta oli hiottu täsmälleen suoraksi ja sitä ei tarvinnut kuin
kiillottaa hieman hienolla öljykivellä.
Teroitusaika 0:55
Mujinfang
Terässä
ei ole murtoterää lainkaan, joten sitä ei voinut arvioida. Tehtaan
jäljiltä perusteroitus oli tämän testin parhaimmistoa, joten tämäkään
ei vaatinut kuin kevyen kiillotuksen.
Teroitusaika 0:50
Stanley 12-004
Stanleyn
murtoterä oli päällipuolelta melko hyvin viimeistelty, vaikkakin hyvin
pysty. Välistä paistoi valo aika reilusti, mutta päällyksen paremman
hionnan takia väliin ei välttämättä olisi mennyt lastuja.
Terä
on hämmentävän pehmeää terästä. Sitä on kyllä todella nopea teroitaa
muuten, mutta teränsuussa pyörii jatkuvasti pitkä hiontajäyste. Itse
myyntipakkauksessa ei ollut mainintaa terämateriaalista, mutta
nettihaun perusteella Stanley käyttää kromihiiliterästä terissään.
Vaikka
höylillä ei tehty varsinaista kestotestiä, niin Stanley oli testin
ainoa höylä jonka terässä oli selviä tylsymisen merkkejä testin noin 10
minuutin höyläämisen jäljiltä.
Teroitusaika 3:50.
Record 04
Murtoterä on Recordissakin hyvin jyrkkä, mutta hyvin istuva.
Terä
on teroitettu jyrkempään kulmaan kuin muut vastaavat höylät. Se on myös
kaikista testatuista hankalin teroittaa, teräs on jotain
työkaluterästä. Aiemmin Record mainosti jopa terään stanssatulla
mainoslauseella että terä on volframi-vanadiiniterästä, ja
työkaluteräksen kovuus ja sitkeys kyllä tuntuu teroittaessa. Vaikka
terä näytti alkuun helpolta viimeistellä, siihen meni yllättävän pitkä
aika - hyvä etten kyllästynyt ja siirtynyt tahkoon. Suosittelisinkin,
että työkaluterästerien kanssa käytettäisiin vesihiomakiviä, ne ovat
nopeampia kuin öljykivet.
Teroitusaika 5:40
Veritas #4
Murtoterä
istuu täydellisesti, ja on myös päällipuoleltaan hyvin viimeistelty,
lähes kiillotettu. Myös terän selkä on erittäin suora, sitä ei
tarvinnut kuin pyyhkäistä viimeiseen viimeistelykiveen ja se loisti
peilinä.
Testi-Veritaksen terä on A2-työkaluterästä, mutta haluttaessa höylän saa myös O1-hiiliteräksisellä terällä.
Teroitusaika 0:40