Kaiutinprojekti

Piti saada kaiuttimet siskolle. En luvannut niitä sille rakentaa, vaan lupasin että se saa tulla meille ne rakentamaan.

Kaveri vinkitti hyvästä ja yksinkertaisesta torvikaiuttimesta, tyyppi on saksalainen Buschorn MK1: http://www.speaker-online.de/bauen/bhorn.htm Kaiuttimessa ei ole mitään kummemmin monimutkaista, vain tuo koteloon sisään rakennettu torvi vaati hiukan tavallista enempi väliseiniä.

Tuossa oli  Tangband W3-871S laajakaistaelementti Audiopartsilta ( http://www.audioparts.fi ). Elementti oli halpa, elementit ja takapaneelit kahteen kaiuttimeen jäivät kuuteenkymppiin. Kun varastossa oli vielä roskalavalta dyykattua tiikkivaneria ja edellisestä projektista yli jäänyttä mahonginsukuista lankkua, niin kaiuttimista tuli minusta pirun halvat.

Koko hommahan piti tietysti aloittaa logon kaivertamisella kaiuttimeen, ihan todisteeksi että Kaisa on tosiaan ne tehnyt. Tehtiin sen kanssa aikaisemmin hylly, ja sillä on ollut kova homma vakuutella kavereilleen että "ihan totta, oon ite ton tehnyt". Nyt varmistettiin kunnollinen alkuperämerkintä paikkaan, jossa sitä ei olisi voinut jälkikäteen kaivertaa. Possu on mun oma logo, jonka laitan tärkeisiin kalusteisiin ja kapineisiin.



Vaneri je etulevyt käytiin pilkkomassa Nikkariverstaalla, samassa paikassa ajettiin myös tuota sisäväliseinien 11 cm leveää vaneria pitkät suikaleet ja ne pätkittiin mittoihin kotona. Samanhan voisi tietysti tehdä tilaamalla minkä hyvänsä Puukeskuksen tai vastaavan sahauspalvelusta nuo palat valmiiksi mittaan silputtuna.

Palat pilputtiin osaluettelon mukaan. Pikkuisen haastetta tuotti se että vaneri oli 11,5 mm ja osaluettelo vaati 13 mm levyä. Jos muutat levyn paksuutta niin piirrä mitat kokonaan uusiksi ja tee uusi osaluettelo, tässä nimittäin oli jonkun verran säätöä että sai nuo piirustuksen mitat toteutumaan. Osat liimattiin ensin toisiinsa niin että saatiin helposti liimattavia kokonaisuuksia, sitten levyjen paikka piirrettiin sivulevyyn ja vedettiin liimalla ja puristimilla kiinni. Sisäkurveihin laitoin akryylimassaa vähän pyöristämään nurkkia. Valmis torvi on melkoisen näköinen hässäkkä.



Seuraavaksi liimattiin toinen kylki paikalleen. Kuvasta tarkkaan katsomalla huomaa että yläreunassa on alkuperäistä rakennetta vähän modattu: nurkkiin tuli listat piilottamaan vanerin reunoja ja näkymättömissä on vielä tuplakatto, jonka ansiosta sain elementin nätimmin ja symmetrisemmin etulevyyn. Alkupewräisessä rakenteessa elementti tulee typerän näköisesti melkein etulevyn ylälaitaan, nyt tiputin sitä n. 15 mm alemmas niin että ylhäältä on sama matka elementin keskelle kuin kummalta vain sivulta.



Kun kaiutin oli läjässä, höylättiin etulevyt mahonginsukuisesta tiama-lankusta, porattiin niihin elementin reikä ja upotus ja liimattiin paikalleen. Viimeiseksi sitten höylättiin reunasta ylimääräiset pois ja vedettiin siisti 3 mm viiste etulevyn ja yläosan nurkkiin. Pienen hionnan jälkeen pöntöt olivat puuvalmiina.




Pintakäsittelyyn meni vähän vajaa tunti. Ensin pintaan vedettiin kolme kerrosta pellavaöljyä jonka annettiin imeytyä n. 10 min. Sen jälkeen liika kuivattiin pois ja pintaan vedettiin kaksi ohutta kerrosta Hempelin mahonginväristä liuotinpetsiä. Petsiä seurasi samantien tullolla levitetty ohut sellakka. Seuraavaan sellakkakerrokseen laitettiin hohkakivijauhetta hiukan siten että sellakkatulloa töpötettiin paperin päälle ripotellussa hohkakivijauheessa ja hierottiin pintaan. Tämä kerros täytti puun huokoset niin että pinnasta tuli tasainen. Noin kymmenen minuutin kuivumisen jälkeen pinta hiottiin hyvin kevyesti Abranetillä ja vedettiin viimeinen kerros ohutta sellakkaa. Viimeiseksi pintaan hangattiin mehiläisvahapohjaista itse keiteltyä huonekaluvahaa teräsvillalla hankaamalla. vain vahan kiillotus jäi seuraavalle päivälle, muuten pöntöt tulivat nopeasti valmiiksi.



Sen jälkeen oli enää elementtien ja takapanelien juottaminen ja kiinnitys. Jokseenkin low-tekkiä, suora piuha panelista elementtiin ilman mitään elektroniikkaa.



Valmiit kaiuttimet  verstaalla. Pönttöjä tehtiin viisi iltapäivää, yhteensä ehkä reilu kymmenkunta tuntia.



Kaiuttimissa on yllättävän nätti ääni noin pieniksi pöntöiksi. Mitään massiivista bassoa niistä ei tietysti irtoa, mutta kerrostalokaiuttimiksi vähintäänkin riittävät.

Pekka