Main menu
You are here
Höylävertailu, osa 4: Terien teroitus tehtaan paketista
Mon, 15/06/2009 - 20:43 — Pekka Huhta
Teroitus tehtaan paketista testiä varten:
Ensimmäisenähän höylät pitää saada käyttökuntoon. Teroitin terät tehtaan jäljiltä siihen kulmaan, johon tehdas oli terän jättänyt. Eri terässeokset vaativat erilaisen teroituskulman, enkä halunnut puuttua valmistajan näkemykseen. Halvimmilla valmistajilla ei liene juuri ihmeellistä näkemystä ollutkaan teroituskulmalla, mutta vaikkapa japaninhöylä ja kalliimman pään höylät poikkesivat jonkin verran halvemman pään höylien 30 asteesta.
Kaikki terät on teroitettu samalla menetelmällä: Ennen testiä kaikki terät edullisinta Anantia lukuunottamatta teroitettiin vain öljykivillä. Anant oli niin raakapinnalla että sitä piti hiukan avittaa tahkolla. Jokaisen höylän kohdalla mainittu teroitusaika on viitteellinen. En ryhtynyt jynssäämään terän selkiä viimeisen päälle, riitti että sain terään partaveitsireunan. Kaikki terät on teroitettu samoilla menetelmillä ja viimeistelyasteella.
Teroittaessa tarkistin myös terän ja murtoterän sovituksen toisiinsa. Jos terä ja murtoterä eivät istu toisiinsa hyvin, viimeistelylastut pakkaavat helposti rakoon ja tukkivat höylän kidan. Tämä korjattiin teroittaessa, jos vikaa oli, mutta kokonaisaikaa ei ole
Tarkoitus oli höylätä höylillä myös jonkinlainen kestotesti, mutta ensimmäisen parikymmenminuuttisen ryskytyksn jälkeen totesin että se on kymmenelle höylälle liian iso urakka. Tältä osin testi jää siis puutteelliseksi.
Anant A4
Murtoterän sovitus terään oli melko huolimattomasti tehty. Valo paistoi epämääräisestä raosta, ja vaikka itse sovitus ei ollutkaan aivan huono, niin murtoterän etureuna taittui lähes kuin suppiloksi terää vasten.
Terä on todennäköisesti jotain hiukan seostettua hiiliterästä. Sitä on yhtä nopea (tai nopeampi) teroittaa kuin vanhoja teriä, mutta teroittaessa teränsuuhun muodostuu hankala kierre, jota saa käännellä edestakaisin että se irtoaa. Terä vaati melko pitkän tahkoamisen ennen kuin sitä kannatti edes yrittää teroittaa hiomakivillä.
Terotusaika 10:20
Anant Kamal AA4
Terä on paremmin teroitettu ja viimeistelty kuin edullisemman rinnakkaismallin ja myös murtoterän sovitus on tehty huolellisemmin. Sen sijaan murtoterän etupinta on oikein karkean nauhan jäljiltä ja pienellä kidan asennolla tukkii varmasti höylää. Murtoterä oli myös hiottu puoli milliä vinoksi ja tämä piti korjata.
Terä on mitä ilmeisimmin samaa materiaalia kuin toisessakin Anantissa, mutta se oli viimeistelty sen verran paremmin ettei sitä tarvinnut tahkota lainkaan vaan pelkkä teroitus kivillä riitti.
Terotusaika 6:50
Clifton No. 4
Terä on valmistajan ilmoituksen mukaan taottua hiiliterästä. Terät taotaan viiden kilon teräskangesta, leikataan laserilla irti taoksesta ja terotetaan loppuun. Murtoterä on muista teristä poiketen jo aikanaan Recordin käyttämää Stay-set-tyyppiä, eli murtoterän etupää on irrotettava ja sen voi ottaa pois teroituksen ajaksi koko murtoterää irroittamatta.
Vaikka Stay-set-murtoterä mahdollistaa teroituksen muuta murtoterää irrottamatta, niin välttäisin silti terotusta vesikivillä tällä tavoin. Vesi jää terän ja murtoterän takaosan väliin, ja hiiliteräs on kovaa ruostumaan. Öljykivien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ja öljyhiomakivet soveltuvat muutenkin erityisen hyvin hiiliteräkselle.
Murtoterä oli erittäin siistiksi kiillotettu ja istui terän pintaan hyvin. Vaatii hiukan harjoittelua oppia purkamaan höylä niin ettei erillinen murtoterän kärkipala putoa terää irrottaessa.
Hiiliteräksisenä terää on erittäin helppo teroittaa. Tehtaan jäljiltä se on verrattain karkea, ei mielestäni suoraan käyttökuntoinen. Terän viimeistely tosin vaatii vain minuutin pari työtä helposti teroitettavan hiiliteräksen ansiosta
Terotusaika 2:20
HBS 7A/48D
Murtoterän välistä näkyi valoa, mutta ei niin paljon että se olisi haitannut. Myös murtoterän etupinta oli tyydyttävän siisti, niin että se kelpaa kyllä käyttöön sellaisenaan.
Terä oli erittäin helppoa materiaalia teroittaa, todennäköisesti pelkkää hiiliterästä. Siihen sai oikein kiitettävän ottavan terän.
Terotusaika 4:20
Japanilainen höylä, Hira kanna
Murtoterä istuu terän päälle täydellisesti.
Terä oli niin terävä ettei varsinaiseen teroitustuntumaan ehtinyt edes päästä.Toisaalta terään tuli haettua sen verran tuntumaa että teroitusajaksi tuli aika paljon pidempi aika kuin mitä olisi ollut välttämättä tarpeen.
Terämateriaali on pehmeän rautarungon päälle takohitsattua hiiliterästä. Tässä höylässä oli vanhan verrokki-Stanleyn lisäksi ainoa kahdesta eri teräksestä laminoitu terä.
Terotusaika 1:40
Kunz No.4
Murtoterä istuu terän päälle lähes virheettömästi, tosin toisessa reunassa murtoterän hionta on epäonnistunut sillä tavoin, että riski lastujen tukkeutumisesta väliin on olemassa.
Terä oli hienosti teroitettu ja vaati vain kevyen pintaviimeistelyn ennen käyttöä.
Teroitusaika 2:40
Lie-Nielsen No. 4
Murtoterä istuu terän päälle täydellisesti. Sen rakenne poikkeaa myös jonkin verran muista murtoteristä, se näyttää lähinnä toiselta terältä joka on pultattu varsinaisen terän päälle.
Terämateriaali on valmistajan ilmoituksen mukaan A2-työkaluterästä.
Terä oli niin hyvin viimeistelty ettei sitä tarvinnut kuin käyttää kahdella viimeisellä kiillotuskivellä ja pyyhkäistä nahalla teräväksi. Terän rintapinta oli hiottu täsmälleen suoraksi ja sitä ei tarvinnut kuin kiillottaa hieman hienolla öljykivellä.
Teroitusaika 0:55
Mujinfang
Terässä ei ole murtoterää lainkaan, joten sitä ei voinut arvioida. Tehtaan jäljiltä perusteroitus oli tämän testin parhaimmistoa, joten tämäkään ei vaatinut kuin kevyen kiillotuksen.
Teroitusaika 0:50
Stanley 12-004
Stanleyn murtoterä oli päällipuolelta melko hyvin viimeistelty, vaikkakin hyvin pysty. Välistä paistoi valo aika reilusti, mutta päällyksen paremman hionnan takia väliin ei välttämättä olisi mennyt lastuja.
Terä on hämmentävän pehmeää terästä. Sitä on kyllä todella nopea teroitaa muuten, mutta teränsuussa pyörii jatkuvasti pitkä hiontajäyste. Itse myyntipakkauksessa ei ollut mainintaa terämateriaalista, mutta nettihaun perusteella Stanley käyttää kromihiiliterästä terissään.
Vaikka höylillä ei tehty varsinaista kestotestiä, niin Stanley oli testin ainoa höylä jonka terässä oli selviä tylsymisen merkkejä testin noin 10 minuutin höyläämisen jäljiltä.
Teroitusaika 3:50.
Record 04
Murtoterä on Recordissakin hyvin jyrkkä, mutta hyvin istuva.
Terä on teroitettu jyrkempään kulmaan kuin muut vastaavat höylät. Se on myös kaikista testatuista hankalin teroittaa, teräs on jotain työkaluterästä. Aiemmin Record mainosti jopa terään stanssatulla mainoslauseella että terä on volframi-vanadiiniterästä, ja työkaluteräksen kovuus ja sitkeys kyllä tuntuu teroittaessa. Vaikka terä näytti alkuun helpolta viimeistellä, siihen meni yllättävän pitkä aika - hyvä etten kyllästynyt ja siirtynyt tahkoon. Suosittelisinkin, että työkaluterästerien kanssa käytettäisiin vesihiomakiviä, ne ovat nopeampia kuin öljykivet.
Teroitusaika 5:40
Veritas #4
Murtoterä istuu täydellisesti, ja on myös päällipuoleltaan hyvin viimeistelty, lähes kiillotettu. Myös terän selkä on erittäin suora, sitä ei tarvinnut kuin pyyhkäistä viimeiseen viimeistelykiveen ja se loisti peilinä.
Testi-Veritaksen terä on A2-työkaluterästä, mutta haluttaessa höylän saa myös O1-hiiliteräksisellä terällä.
Teroitusaika 0:40
Ensimmäisenähän höylät pitää saada käyttökuntoon. Teroitin terät tehtaan jäljiltä siihen kulmaan, johon tehdas oli terän jättänyt. Eri terässeokset vaativat erilaisen teroituskulman, enkä halunnut puuttua valmistajan näkemykseen. Halvimmilla valmistajilla ei liene juuri ihmeellistä näkemystä ollutkaan teroituskulmalla, mutta vaikkapa japaninhöylä ja kalliimman pään höylät poikkesivat jonkin verran halvemman pään höylien 30 asteesta.
Kaikki terät on teroitettu samalla menetelmällä: Ennen testiä kaikki terät edullisinta Anantia lukuunottamatta teroitettiin vain öljykivillä. Anant oli niin raakapinnalla että sitä piti hiukan avittaa tahkolla. Jokaisen höylän kohdalla mainittu teroitusaika on viitteellinen. En ryhtynyt jynssäämään terän selkiä viimeisen päälle, riitti että sain terään partaveitsireunan. Kaikki terät on teroitettu samoilla menetelmillä ja viimeistelyasteella.
Teroittaessa tarkistin myös terän ja murtoterän sovituksen toisiinsa. Jos terä ja murtoterä eivät istu toisiinsa hyvin, viimeistelylastut pakkaavat helposti rakoon ja tukkivat höylän kidan. Tämä korjattiin teroittaessa, jos vikaa oli, mutta kokonaisaikaa ei ole
Tarkoitus oli höylätä höylillä myös jonkinlainen kestotesti, mutta ensimmäisen parikymmenminuuttisen ryskytyksn jälkeen totesin että se on kymmenelle höylälle liian iso urakka. Tältä osin testi jää siis puutteelliseksi.
Anant A4
Murtoterän sovitus terään oli melko huolimattomasti tehty. Valo paistoi epämääräisestä raosta, ja vaikka itse sovitus ei ollutkaan aivan huono, niin murtoterän etureuna taittui lähes kuin suppiloksi terää vasten.
Terä on todennäköisesti jotain hiukan seostettua hiiliterästä. Sitä on yhtä nopea (tai nopeampi) teroittaa kuin vanhoja teriä, mutta teroittaessa teränsuuhun muodostuu hankala kierre, jota saa käännellä edestakaisin että se irtoaa. Terä vaati melko pitkän tahkoamisen ennen kuin sitä kannatti edes yrittää teroittaa hiomakivillä.
Terotusaika 10:20
Anant Kamal AA4
Terä on paremmin teroitettu ja viimeistelty kuin edullisemman rinnakkaismallin ja myös murtoterän sovitus on tehty huolellisemmin. Sen sijaan murtoterän etupinta on oikein karkean nauhan jäljiltä ja pienellä kidan asennolla tukkii varmasti höylää. Murtoterä oli myös hiottu puoli milliä vinoksi ja tämä piti korjata.
Terä on mitä ilmeisimmin samaa materiaalia kuin toisessakin Anantissa, mutta se oli viimeistelty sen verran paremmin ettei sitä tarvinnut tahkota lainkaan vaan pelkkä teroitus kivillä riitti.
Terotusaika 6:50
Clifton No. 4
Terä on valmistajan ilmoituksen mukaan taottua hiiliterästä. Terät taotaan viiden kilon teräskangesta, leikataan laserilla irti taoksesta ja terotetaan loppuun. Murtoterä on muista teristä poiketen jo aikanaan Recordin käyttämää Stay-set-tyyppiä, eli murtoterän etupää on irrotettava ja sen voi ottaa pois teroituksen ajaksi koko murtoterää irroittamatta.
Vaikka Stay-set-murtoterä mahdollistaa teroituksen muuta murtoterää irrottamatta, niin välttäisin silti terotusta vesikivillä tällä tavoin. Vesi jää terän ja murtoterän takaosan väliin, ja hiiliteräs on kovaa ruostumaan. Öljykivien kanssa samaa ongelmaa ei ole, ja öljyhiomakivet soveltuvat muutenkin erityisen hyvin hiiliteräkselle.
Murtoterä oli erittäin siistiksi kiillotettu ja istui terän pintaan hyvin. Vaatii hiukan harjoittelua oppia purkamaan höylä niin ettei erillinen murtoterän kärkipala putoa terää irrottaessa.
Hiiliteräksisenä terää on erittäin helppo teroittaa. Tehtaan jäljiltä se on verrattain karkea, ei mielestäni suoraan käyttökuntoinen. Terän viimeistely tosin vaatii vain minuutin pari työtä helposti teroitettavan hiiliteräksen ansiosta
Terotusaika 2:20
HBS 7A/48D
Murtoterän välistä näkyi valoa, mutta ei niin paljon että se olisi haitannut. Myös murtoterän etupinta oli tyydyttävän siisti, niin että se kelpaa kyllä käyttöön sellaisenaan.
Terä oli erittäin helppoa materiaalia teroittaa, todennäköisesti pelkkää hiiliterästä. Siihen sai oikein kiitettävän ottavan terän.
Terotusaika 4:20
Japanilainen höylä, Hira kanna
Murtoterä istuu terän päälle täydellisesti.
Terä oli niin terävä ettei varsinaiseen teroitustuntumaan ehtinyt edes päästä.Toisaalta terään tuli haettua sen verran tuntumaa että teroitusajaksi tuli aika paljon pidempi aika kuin mitä olisi ollut välttämättä tarpeen.
Terämateriaali on pehmeän rautarungon päälle takohitsattua hiiliterästä. Tässä höylässä oli vanhan verrokki-Stanleyn lisäksi ainoa kahdesta eri teräksestä laminoitu terä.
Terotusaika 1:40
Kunz No.4
Murtoterä istuu terän päälle lähes virheettömästi, tosin toisessa reunassa murtoterän hionta on epäonnistunut sillä tavoin, että riski lastujen tukkeutumisesta väliin on olemassa.
Terä oli hienosti teroitettu ja vaati vain kevyen pintaviimeistelyn ennen käyttöä.
Teroitusaika 2:40
Lie-Nielsen No. 4
Murtoterä istuu terän päälle täydellisesti. Sen rakenne poikkeaa myös jonkin verran muista murtoteristä, se näyttää lähinnä toiselta terältä joka on pultattu varsinaisen terän päälle.
Terämateriaali on valmistajan ilmoituksen mukaan A2-työkaluterästä.
Terä oli niin hyvin viimeistelty ettei sitä tarvinnut kuin käyttää kahdella viimeisellä kiillotuskivellä ja pyyhkäistä nahalla teräväksi. Terän rintapinta oli hiottu täsmälleen suoraksi ja sitä ei tarvinnut kuin kiillottaa hieman hienolla öljykivellä.
Teroitusaika 0:55
Mujinfang
Terässä ei ole murtoterää lainkaan, joten sitä ei voinut arvioida. Tehtaan jäljiltä perusteroitus oli tämän testin parhaimmistoa, joten tämäkään ei vaatinut kuin kevyen kiillotuksen.
Teroitusaika 0:50
Stanley 12-004
Stanleyn murtoterä oli päällipuolelta melko hyvin viimeistelty, vaikkakin hyvin pysty. Välistä paistoi valo aika reilusti, mutta päällyksen paremman hionnan takia väliin ei välttämättä olisi mennyt lastuja.
Terä on hämmentävän pehmeää terästä. Sitä on kyllä todella nopea teroitaa muuten, mutta teränsuussa pyörii jatkuvasti pitkä hiontajäyste. Itse myyntipakkauksessa ei ollut mainintaa terämateriaalista, mutta nettihaun perusteella Stanley käyttää kromihiiliterästä terissään.
Vaikka höylillä ei tehty varsinaista kestotestiä, niin Stanley oli testin ainoa höylä jonka terässä oli selviä tylsymisen merkkejä testin noin 10 minuutin höyläämisen jäljiltä.
Teroitusaika 3:50.
Record 04
Murtoterä on Recordissakin hyvin jyrkkä, mutta hyvin istuva.
Terä on teroitettu jyrkempään kulmaan kuin muut vastaavat höylät. Se on myös kaikista testatuista hankalin teroittaa, teräs on jotain työkaluterästä. Aiemmin Record mainosti jopa terään stanssatulla mainoslauseella että terä on volframi-vanadiiniterästä, ja työkaluteräksen kovuus ja sitkeys kyllä tuntuu teroittaessa. Vaikka terä näytti alkuun helpolta viimeistellä, siihen meni yllättävän pitkä aika - hyvä etten kyllästynyt ja siirtynyt tahkoon. Suosittelisinkin, että työkaluterästerien kanssa käytettäisiin vesihiomakiviä, ne ovat nopeampia kuin öljykivet.
Teroitusaika 5:40
Veritas #4
Murtoterä istuu täydellisesti, ja on myös päällipuoleltaan hyvin viimeistelty, lähes kiillotettu. Myös terän selkä on erittäin suora, sitä ei tarvinnut kuin pyyhkäistä viimeiseen viimeistelykiveen ja se loisti peilinä.
Testi-Veritaksen terä on A2-työkaluterästä, mutta haluttaessa höylän saa myös O1-hiiliteräksisellä terällä.
Teroitusaika 0:40