Pikkukeittiö 30-luvun kerrostaloon

Tässä kesällä rakenneltiin yhdessä siskolle keittiö. Tila oli haasteellisen pieni, pienimmät mitat 140x180 cm, takaosassa 180x180. Toisella seinällä haittaa teki iso hormisto, joka kavensi käytettävissä olevaa tilaa ja toisella seinällä oli valtavan kokoinen valurautapatteri keskellä seinää. Edellinen omistaja oli käyttänyt ...luovuutta erilaisten iikkeakaapistojen, lastulevyn, vanerin, kaakeleiden ja purukumin kanssa. Lähtökohta oli aika hirveä, ja tilaa oli haaskattu silmittömästi. Ikävä kyllä mulla ei ole nyt käytettävissä alkutilanteen kuvaa, mutta voitte luottaa siihen, että ette menetä mitään vaikka niitä kuvia ei tässä ole.

Skissasin kaapistot ensin nopeasti Googlen Sketchupilla. Huone on todellakin niin pikkuinen, että nuo skissitkin piti piirtää kahdessa erässä. Kun piirsi koko keittiön kerralla, niin sinne 3D-mallin sisään ei mahtunut piirtämään lisää.



Piirtelin vähän luonnoksia sketchupilla, mutta totesin sen aika turhaksi hommaksi. Kun olin päässyt tuohon vaiheeseen, niin aloitin alusta ja piirsin koko hässäkän uusiksi AutoCADilla. Pitäisi harjoitella lisää 3D-hommia, mutta kun CADilla on tullut piirrettyä vaikka kuinka pitkään, niin oikeastaan ainoa lisäarvo 3D-mallinnuksesta on kivat kuvat joita voi pyöritellä.

No, lyhyestä virsi kaunis. Pahoittelen kammottavaa kuvanlaatua, nämä tuli roiskittua kameran automaattiasennolla kiireessä. Muutama paikka kaipaa vielä maalinlipaisua tai muuta viimeistelyä, pitää ottaa paremmat kuvat päivänvalolla kun kaikki paikat on valmiit.

Kaapistojen rungot ovat rautakaupan mäntyliimalevyä, ovet reunalistoitettua kimpilevyä ja laatikoiden rungot koivua. Teetin kaapit puuvalmiiksi puusepällä. Maalaukset, heloitukset, kaakeloinnit ja asennustyöt tehtiin itse, poislukien putkarin ja sähkärin hommat joista haluttiin viralliset dokumentit talonyhtiölle.

Tarttis kalansilmäobjektiivin että sais kaiken kuvaan kerralla. Tässäkin jo kaatuu seinät päälle. Tältä keittiö näyttää ovelta katsottuna.


Tiskikaapista tuli sievä, ongelmana oli yrittää mahduttaa tiskipöytä 48 cm syvään tilaan. Tiskikaapin päällä ei ole kaikkia yläkaappeja, koska siellä oli ilmahormi jota ei saa peittää. Vaikkei siellä mitään ilmaa kuljekaan ja koko torvi on täytetty lekapavuilla. Aikaisemmin tiskikaappi oli toteutettu tavallisilla ovilla ja ne olivat keittiössä jatkuvasti tiellä. Sen takia yläkaappiin valittiin liukuovet. Liukuovet ovat 9 mm vaneria, jonka ylä- ja alareunaan on sahattu urat 3 mm muovista liukukiskoa varten. Alhaalla on sitten kaupasta ostettu muovinen liukukiskon ura.


Tiskikaapin oikea reuna on syvempi, se yltää taakse hormin syvyyden verran. tämäkin tila haluttiin käyttöön, tuonne voi hukata paljon pikkuesineitä.


Saman nurkan taakse mahtui myös aika söötti pikku vetolaatikosto.


Jääkaapin päällä on verkkopohjainen kuivauslaatikko, jossa voi kuivattaa jääkaapin hukkalämmöllä sienet, yrtit ja kasvikset. Loota on jo kokeiltu ja hyväksi havaittu.


Hellaseinä. Haastetta lisäsi hirveän kokoinen valurautapatterimurikka hellan vieressä, vetolaatikot on vain 45 cm syviä oikeassa rivissä. Pöytään on upotettu ritilä, että patterista ilma kiertää. Yläkaapista tuli myös vähän vakiota syvempi, jotta sinne saa piilotettua mikroaaltouunin pois näkyviltä.


Hellan takana on pikku kaakelointi, tässä vielä loppuun viimeistelemättä. Tykkään noista pyöreäkulmaisista reunakaakeleista. Tässä on vielä maalaukset viimeistelemättä, nuo kaakelinreunat pitää vielä siistiä. Ja originaalityylistä hiukan poiketen hellan päälle asennetaan muualta purettu huuva seinän yläosaan: hellan päällä olevaan räppänään ei saanut asentaa puhallinta ja käryt pitää kuitenkin saada pihalle.


Laatikosto syö paljon tavaraa. Tässä näkyy se että oikean reunan laatikoista piti tehdä vain 45-senttisiä että patteri mahtuu taakse. Aika hyvin niihinkin mahtuu tavaraa kaikesta huolimatta. Ja keittiön pienuus tulee tässäkin ilmi: paljon syvempiä laatikoita ei mahtuisi edes vetämään auki. Laatikot on tehty koivusta ja etulevyt koivupintaisesta kimpilevystä, mutta laatikoidsen alla on sitten modernit Grassin soft-close -kiskot.


Laatikoston kahvat on purettu vanhasta keittiöstä joskus 60-luvulla. Niitä ei tarvinnut kuin kiillottaa ja kiinnittää. Isoissa laatikoissa nuo näyttävät ehkä inan verran pieniltä, mutta muoto oli vaan niin täydellinen että näitä päätettiin käyttää.


Yläkaappiin piti saada kaksi ovea ja keskilista JA mikroaaltouuni taakse. Siispä toisen oven syrjään piti jyrsiä valelista, joka näyttää suljettuna ihan oikealta välilistalta.


Oli ihan jännittävä yksityiskohta, että Hokola Oy:stä löytyi juuri tuon näköisiä salpoja, koska nämä ovat täsmälleen samaa tyyppiä kuin mitä oli siinä keittiössä josta vetolaatikoiden kahvat on purettu. Vanhassa keittiössä tosin vastaavat helat olivat niin hunossa kunnossa, että niitä ei saanut elvytettyä tähän käyttöön.

Pöytätason kangaskuvioinen ikilevy ja koivureuna on muuten aika mahtavasti 50-lukua. Oli tullut kuvastoon juuri keväällä, en olisi osannut kuvitella löytäväni noin hyvin tyyliin sopivia tasoja.


Koitan laitella detaljikuvia näytille, kunhan saan otettua paremmat kuvat jossain välissä. Nämä nyt oli vähän roiskaisuja.

Todeta täytyy, että jos noita työkseen piirtelisi niin ei kyllä taitaisi olla näkkäriä kaapissa kovin usein. Ja kyllä tuossa asennuksessa, maalaamisissa ja muussa tuhertamisessa meni ihan oma aikansa. Keittiö on kumminkin nätti, ainakin nätimpi kuin kuvat

Pekka