Olet täällä

Ovenkarmin rakentaminen



Nykyisin käytetään yleisesti kierrätysovia vanhojen talojen entisöinnissä, ja ongelmaksi muodostuu usein se ettei karmeja ole viitsitty purkaa mukaan. Näitä neuvoja soveltamalla saa rakennettua vanhan peilioven arvolle sopivan karmin.

Tässä näytetyt työmenetelmät ovat niitä perinteisimpiä, mutta samaa ideaa soveltaen saa sirkkelillä ja konehöylälläkin kelvollisen karmin. Älä siis lue liian syvä ryppy otsalla, ei ole välttämätöntä höylätä kyntteitä käsin, jos ne saa tehtyä sirkkelillä. Sirkkelikyntteessä vaan pakkaa näkymään terän jäljet, joten sirkkelilläkin tehty kynte kaunistuu huikeasti kun sen siistii simssihöylällä.

Helpoimmalla karminteossa toki pääsee, jos käyttää valmiiksi höylättyä karmilautaa sahalta. Tässä on kuitenkin pari merkittävää ongelmaa: vanhat ovet eivät ole vakiopaksuisia, joten kynte ei välttämättä satu oikein. Toisekseen puutavaraliikkeen karmilauta on höylätty pyöreäkulmaiseksi, ja tämä näyttää tökeröltä vanhassa talossa. Eikäpä vanhan talon paksuihin seiniin löydy karmilautaa sahalta muutenkaan. Tässä siis pikaohjeet karmintekoon alusta asti, sovella itse käyttämäsi menetelmän mukaan.

Otetaan riittävän leveä mäntylankku kunnollista sydänpuuta ja kavennetaan siitä aihio. Tässä tapauksessa ovi tuli ohueen väliseinään, jolloin samasta 200 mm lankusta sai molemmat karmipuut. Tehdään höylätavara perinteiseen tapaan ensin rouhintahöylällä ja sitten penkki- ja pitkähöylällä.




Kynte höylätään penkkisimssillä. Siinä ei ole kiinteitä ohjureita, ohjaimena toimii vain suorareunainen rima jonka sivu ohjaa höylää. Kyntteen syvyys merkitään karmipuun kylkeen suuntaispiirtimellä.

Itse höyläys tapahtuu hiukan eri tavalla kuin normaali pinnan höylääminen. Sen sijaan että höylää työnneltäisin käsivoimin, käsivarret tuetaan vartaloon kiinni ja käytännössä kävellään karmilautaa päästä päähän. Tällä tavoin kädet eivät väsy ja kerralla voi ottaa hyvin vahvaa lastua. Lastuja tulee jonkin verran, säästä ne uunin sytykkeiksi tai joulupaketin fylliksi. Omalta kohdaltani niitä tulee paljonlaisesti, niin että lähinnä pakkaavat menemään kakluunin sytykkeiksi.




Seuraavaksi taltataan nurkkaliitokset. Modernien ovien kanssa näkyy että nurkasta otetaan vain pieni kulma pois ja kootaan karmi liimalla ja parilla ruuvilla. Tätä ei todellakaan kannata käyttää perinteisten raskaiden peiliovien kanssa, koska nurkka ei kestä pitkään. Peiliovi painaa moninkertaisesti pahvioviin verrattuna, joten ei kannata urheilla asialla. Kaikkiin peiliovien karmeihin pitäisi tehdä jonkinlainen sormiliitos vähintään kolmella sormella, jotta nurkka kestää. Tässä tapauksessa tein ylänurkan neljällä sormella, vaikka liitoksesta tuli vähän ahdas. Toisaalta kyntteen sai sovitettua nätisti sormien puoleen väliin.

Liitokset merkitään ensin pareittain, merkitään poistettavat osat molempiin puoliin ja sahataan auki viivan hukkapuolelta. Suurin osa hukkapuusta poistetaan joko järeällä reikätaltalla tai poraamalla. Viimeistely hoidetaan veistämällä hyvin terävällä viimeistelytaltalla.





Nurkkaliitoksia tehdessä pitää tietysti päättää käyntiväli, eli rako joka syntyy karmin ja oven väliin. Käyntiväli on oville usein 3 mm, eli oven ja karmin väliin pitää jäädä ympäriinsä 3 mm rako. Yleisesti ottaen on parempi jos et maalaa ovea ennen karmin asennusta, koska oven sovittaminen höyläämällä on sillä tavoin helpompaa. Jos ovi ei ole maalattu, niin tee käyntivälistä mieluummin aavistuksen verran ahdas ja sovita ovi sitten kohdalleen.

Koska kyseessä oli kylppärin ovi, kynnyksestä tuli tarkoituksella vähän horisko. Kynnyksen väliin jää suljettunakin vähintään puolentoista sentin rako, jotta kylpyhuoneeseen tulee korvausilmaa. Omituisen muodon takia oli kuitenkin viksumpaa jakaa liitos vain kolmeen sormeen, jolloin pystypuun alapäähän tuli vähän monimutkaisempi loveus. Viimeisessä kuvassa näkyy vielä yksi keino hukkapuun poistoon liitoksesta: ylimääräisen voi sahata pois ohutteräisellä lehti- tai kaarisahalla. Tässä tapauksessa syy sahaukseen oli se että lämpökoivu sälööntyy helposti ja reikätaltalla hakkaaminen olisi voinut särkeä kynnyksen.



Karmin kokoaminen on helpointa lattialla, tai tietysti riittävän isolla pöydällä jos sellainen on tarjolla. Myönnytyksenä modernille ajalle nurkkiin kannattaa porata reiät ja upotukset pitkille ruuveille molempiin suuntaan. Jos sormet ovat kapeita, niin reunimmaisiin sormiin ei kannata laittaa ruuveja halkeamisvaaran vuoksi. Liimaa en yleensä käytä tällaisissa liitoksissa, sitä ei ole ennenkään tarvittu. Liitos pysyy kuosissaan hyvillä sovitteilla, ei liimalla. Muista aina porata sekä alkureikä että upotus myös itseporaaville ruuveille, koska muuten voit halkoa sormet. Erityisesti upotus on tärkeä, tee se vaikka kymppimillin poranterällä jos et omista upotusterää.



Viimeiseksi sitten saranoiden asennus. Helpoimmin tämä käy kun tämmäät oven juuri oikeaan paikkaan karmia ja merkkaat saranan paikan sekä oveen että karmiin yhtä aikaa. Tähän riittää ihan vain saranan korkeusaseman merkkaaminen, muuta ei tarvita. Saranoiden etäisyys nurkista on yleisen nyrkkisäännön mukaan ensimmäisten kahdeksasosien kohdalla, jos muut syyt eivät määritä paikkaa. Tässä ovessa ylä- ja alapeilien mittasuhteet ovat sellaiset, että saranat näyttävät tasapainoisilta, kun niiden keskiviivat ovat peilien keskiviivalla. Merkkaa paikka mahdollisimman ohuella viivalla, tässä on selvyyden vuoksi vähän paksu jälki.




Saranointi käy sukkelaan: ensin piirretään saranan paikka karmiin. Saranakohta tulee merkitsemäsi viivan tasalle ja saranan paikka oven syvyyssuunnassa laitetaan silmällä. Saranan lehdessä on taite, jonka kohdalle sarana asettuu. Toisen saranan syvyyssuuntainen paikka merkitään mittaamalla tästä siten että myös syvyyssuunnassa syntyy 2 mm käyntiväli. Mitta lasketaan kyntteen pohjasta (ja kyntteen pohjaan tulevasta oven reunasta) ylöspäin.



Sen jälkeen lyödään viivat auki mahdollisimman leveällä taltalla. Talttaa tässä vaiheessa viivojen sisäreunaa pitkin. Sen jälkeen taltataan upotuksen pohja. Tähän pitää olla terävä taltta ja hyvä käsi tai sitten pieni ”mummunhammas” eli pohjahöylä. Katso höyläartikkelista kuvat tästä. Vasta kun olet taltannut upotuksen pohjan niin talttaa varovasti upotus oikean kokoiseksi.

Ja sitten vielä muistutus: perinteiset saranat asennetaan uraruuveilla, jotka istuvat kauniisti saranan upotukseen. Jos et saa hankittua uraruuveja, niin kittaa ristiura- tai torx-ruuvit umpeen ja maalaa yli. Ovi on kuitenkin paljon auki ja saranoista loistavat modernit ruuvit tarttuvat aina vähänkään asiaa tuntevan silmään. Kittaaminen tietysti kismittää oven purkajaa, mutta onpahan siinä välissä muutama kymmenen vuotta harmoniaa ja sielunrauhaa välissä.




Ja voilá, meillä on sopiva karmi saranoineen. Enää maalaus ja asennus. Mahdanpa laittaa kuvan karmista paikallaan kunhan se tulee asennettua.



Pekka

Kommentit

Kerro Pekka mikä on tuon penkkisimssin tarkka tyyppi?

- Antti

Tuo nimenomainen on Record 010, vastaa Stanleyn #10:aa

http://www.supertool.com/StanleyBG/stan2.htm#num10

Tuommoisesta on olemassa sekä Recordilla (010½) että Stanleylla (#10½) lyhyempi, silityshöylän kokoinen versio.

Lie-Nielsen tekee paranneltua kopiota #10¼:sta, http://www.lie-nielsen.com/catalog.php?grp=1219

Pekka

np

Mo

Onpa mukava havaita, että maailmassa on yhä muitakin "erikseen ymmärrettäviä" tämän henkilökohtaisen komedian (muistuttaa läheltä katsottuna ajoittain erehdyttävästi tragediaa) lisäksi! Tässä pari lisähuomiota omista kokemuksista jos tätä sattuisi lukemaan vaikka sellainen, joka on tähän hommaan ensikertalaisena ryhtymässä:

Valmiiksi sahattujen karmilankkujen kanssa saa olla aika tarkkana sen syiden suuntaisuuden kanssa, teollinen sahaaminen kun tuntuu olevan ihan mitä
sattuu ja se mikä ei mene kaupaksi maakunnassa (jossa ehkä on vielä vähän enemmän sitä puuosaamista jäljellä) tuntuu kulkeutuvan pääkaupunkiseudulla asuvien riesaksi. On nimittäin niin, että mikäli kynte on suhaistu selvästi kuoren puolelle, niin puun kuivumissyklit ajavat sitä käyntivälystä pienemmäksi lankun hiljalleen hakiessa lopullista muotoaan... Viimeksi kun tein modernin elämäntavan tieltä puretun nurkkakomeron karmit valmiista sahatavarasta, niin heittelin läpi muistaakseni 23 lankkua, ennen kuin löysin kaksi käyttökelpoista. Joku ne 21 muutakin varmasti johonkin käytti... Selvennettäköön, että
ydinpuusta haaveilemisesta ei helsinkiläisessä puutavaraliikkeessa seuraa tyypillisesti kuin päänsärkyä.

Käyntivälys on myös sellainen asia johon kannattaa kiinnittää ihan erityistä huomiota. Muistelen, että tein ensimmäisen oman karmini
aikanaan varaamalla juuri 3 mm ympäriinsä ja holohan siitä tuli. Vanha norjalainen sarana vetää aika helposti sen niskapuolen melko kiinni ja sitten oli
milli niskan ja 5 milliä kielen puolella. En sano tähän mitään "oikeita lukuja" mutta tuohon kannattaa tosiaan tapauskohtaisesti kiinnittää huomiota. Itselleni oli tyrmistys, että se varattu "pari ylimääräistä milliä" oli sitten myös "pari ylimääräistä milliä" siinä valmiissa tuotoksessa ja siitä riemusta pääsi sitten tekemään mukavaa hommaa heti kahteen kertaan.

Toinen vasta käytännön harjoituksen kautta oivaltamani asia on se, että minimikäyntivälys on sitä suurempi mitä kapeampi ja paksumpi ovi on kyseessä. Tämä johtuu tietysti siitä, että avautuva ovi väistää sen kynteen reunan poikkileikkauksensa lävistäjällä, ei leveydellään. Halkaisin joskus 80-senttisen peilioven parioviksi ahtaasti sijoitettuun aukkoon ja eihän niitä ensimmäisessa sovituksessa saanut kiinni ensinkään kun törmäsivät toisiinsa oikein huolella. Lisättäköön
vielä, että juuri tämän takia tuo alussa mainittu käyntivälyksen pieneneminen voi muodostua ongelmaksi jo muutaman kympin ansiosta.

Liitosten tekeminen on erittäin kunnioitettavaa, mutta osaan toki ottaa tähänkin asiaan hiukan liberaalimpaa kantaa. Puutalossa voi olla hyvä ottaa huomioon, että rakenteet karmin ympärillä voivat elää mm. vuodenaikasyklin ansiosta, mutta jaksan epäillä kohdistuuko karmikehän nurkkiin itse asiassa niin kovin suurta kuormitusta karmien tultua kunnolla asennetuksi ja suurin kuormitus syntyy helposti vielä irtonaisten karmien kanssa päin seiniä kompastellessa. Oven kuormahan ei nurkkia rasita, mikäli saranoiden puoleinen karmi on tullut kunnolla kiinnitetyksi ja olenkin ihan hyvällä menestyksellä koonnut kehiä sahaamalla sivujen päihin vain kynteen väistön ja varmistamalla liitoksen liimalla (heh) ja pitkillä ruuveilla. Alkuperäisiä purkukarmeja tarkastellessa puutyön laatu mm. liitosten osalta on usein ala-arvoista ja hyvin näyttävät ainakin kivitalossa kestäneen vaikkei tässä nykyisessä talossa ole useissa aukoissa edes kynnyksiä sivujen tukena vaan alapäät roikkuvat vapaana lattian alla.

Niinhän tässä taas kävi, että piti kirjoittaa pari lyhyttä huomiota, niin heti putosi sormista tuommoinen kauhea avautuminen. Ehkä se ei haittaa.

Todella hienoa, että tällaisen ohjeen olet tehnyt!

Olen vasta aloittamassa projektia. Karmipuun ostin valmiina kun höylähommiin kun ei tilat oikein riitä ja kunnon höyläkin puuttuu työkaluista. Mutta olisi pitänyt lukea tämä ohje ennen kuin kävin puut hakemassa. Kaikki karmipuut kun ovat erilaisia. Toisessa sydän sisällä, toisessa ulkona, kolmannessa taitaa olla melkein sydän puuta.

Todella hienoa, että tällaisen ohjeen olet tehnyt!

Olen vasta aloittamassa projektia. Karmipuun ostin valmiina kun höylähommiin kun ei tilat oikein riitä ja kunnon höyläkin puuttuu työkaluista. Mutta olisi pitänyt lukea tämä ohje ennen kuin kävin puut hakemassa. Kaikki karmipuut kun ovat erilaisia. Toisessa sydän sisällä, toisessa ulkona, kolmannessa taitaa olla melkein sydän puuta.

Suunnittelen 20-luvulla rakennetun hirsitalon oven korjausta ja tämä tuli täsmälleen oikeaan aikaan. Karmi on pettänyt toisesta reunasta ja ainunut vinoon. Aloitan ehkä huolellisilla mittauksilla...

Kerään talteen purkutaloista puutavaraa, ovien sekä ikkunankarmeja. On monenlaista puuta, yleensä tiuhasyistä sydänpuuta, todella laadukasta ja liitoksia ilman nauloja....punahongan pätkiä keräilen talteen joista voipi tehdä uusia osia projekteihin. On sellaista puuta että ei kaupasta saa.

Hienoa nähdä ettei osteta aina valmista. Itsellä puusepän koulutus. Oikeastaan tuohon voi lisätä klassisen "mittaa kolmesti, sahaa kerran".
Tosiaan puutavaran laadussa ei ole nykyään kovinkaan paljoa kehumista, siihen kannattaa kiinnittää huomiota jos tekee karmin ylläolevalla tavalla.

Moi
Mikä on pariovien käyntivälys ja onko ovien paksuudella merkitystä käyntiväliin?

Olen tekemässä parilasiovia vanhaan oviaukkoon vanhoista peiliumpiovista joten nämä ohjeet auttavat kovasti.

Kiitos!

Olen rakentamassa vanhoista umpiovista lasipariovia. Entisen oven paikalle täytyy tehdä pariovelle karmit. Kiitos näistä ohjeista!

Mahtaakohan arkistoistasi löytyä sitä kuvaa karmista & ovesta paikoillaan...? kysyy nimim. "odotinko turhaan"

Lisää uusi kommentti

BBCode

  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • You may use these tags: [abbr], [acronym], [b], [center], [code], [color], [define], [font], [h1], [h2], [h3], [h4], [h5], [h6], [hr], [i], [img], [justify], [left], [list], [node], [php], [quote], [right], [s], [size], [sub], [sup], [u], [url], [wikipedia], [youtube], [ol], [ul], [table]
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • Ccfsmileys content filter.
  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.