Olet täällä

Puutarhapakki aloittelijalle



Vaimokulta pyysi pientä työkalupakkia puutarhakapineille, pikkulapioille ja siemenille. Ajattelin että tästä voisi tulla hyvä projekti puutyöaloittelijallekin, joten yritin tehdä pakkia mahdollisimman monella eri tavalla. Ettei nyt kenelläkään jäisi pakki tekemättä kun ei satu olemaan juuri kuvissa näkyviä työkaluja. Saman asian kun voi tehdä monella tapaa.

Mieti ensin pakin muoto. Tarkoilla mitoilla ei ole mitään väliä, tee sen mukaan minkälaista materiaalia on tarjolla. Nyt tehty pakki oli pituudeltaan 40 cm ja suurimmalta leveydeltään 18 cm, korkeus on noin 28 cm. Kaupassa myytävä mallipakki taisi olla paljonkin kapeampi, mutta kun tuota hahmottelin, niin siitä taisi tulla aika lailla tyypillisen työkalupakin muotoinen mittakaavapienennys.

Piirrä ensin päädyn toinen puolikas ja sahaa se irti. Pois leikatulla palalla voi piirtää toisen puolikkaan, jos on tarkka sahaamaan, mutta jos ei luota sahurin kykyihinsä niin kannattaa tehdä paperista sapluuna puolikkaasta ja piirtää sillä molemmat puolet. Jos et löydä tarpeeksi leveää puutavaraa, niin tee päädyt 12-16 mm vanerista. 12 mm vaneri halkeaa helposti kylkiä naulatessa, mutta jos poraat esireikiä nauloille niin sekin käy. Pohja kannattaa tehdä samasta paksuudesta.


Sahaamisessakin on paljon vaihtoehtoja. Itse sahaan yleensä kaaret kapeateräisellä puusepän kaarisahalla, mutta ihan yhtä hyvin se käy pistosahalla tai jopa kohtuullisen hienohampaisella kirvesmiehensahalla. Pitää vain sahata viiltoja pitkin muotoa, lohkoa jämät pois ja putsata loppu. Mitä parempi ja tarkempi saha on, sen vähemmän jää putsattavaa, mutta sekään ei saa olla kynnys. Jopa rautasahalla saa jyrsittyä tuon kaarevan muodon, jos vaan jaksaa käyttää aikaa viimeistelyyn.



Käsin sahatun päädyn muodot viimeistellään kavahöylällä. Koveriin muotoihin tarvitaan kuperapohjainen kavahöylä, kuperat muodot voi tehdä suorapohjaisella kavahöylällä tai pienellä silityshöylällä. Toisaalta puukko tai viila käy yhtä hyvin, vie vain enempi aikaa. Ja koneellisesti se käy nauhahiomakoneella.



Piirrä sitten toinen pääty ensimmäisen mukaan. Sahaa toinen vähän reilummin ylimittaiseksi että saat varmasti tehtyä molemmista samanlaiset



Tarpeeksi leveän puutavaran hommaaminen on vähän hankalaa, mutta nätein pakki tulee leveästä laudasta, jota yleensä saa pikkusahoilta läpisahattuna (niin että molemmissa reunoissa on kaarnat tallella). Itselläni oli venelaudan jämiä jotka höyläsin yhdeltä kantilta suoraksi, merkkasin toisen reunan, sahasin reunan halki käsin ja höyläsin tasaan. Jos et pääse käsiksi leveään lautaan, niin pyydä vaikka sahalta valmiiksi mittaan sahattua 4 tai 6,5 mm vaneria laatikon sivuseiniksi.



Sen jälkeen tehdään kahva. Itse höyläsin kahvan neliskanttisesta saarniriman pätkästä. Sahasin rimoihin urat ympäri ja ohensin päät siten että kahva pysyy tukevasti paikallaan. Uran sahaamista auttaa jos pyöräyttää teipinsuikaleen ”viivaksi”, koska piirtämällä on vähän vaikea tehdä suora viiva kepukan ympäri. Tämän vaihtoehdon voi oikaista tekemällä kahvan pyörökepistä ja poraamalla kepin paksuiset reiät päätyihin. Liitos pitää sitten lukita liimalla tai poraamalla ohut naula tai ruuvi sekä päädystä että kahvasta läpi.


Viimeiseksi kokoonpano, josta ei valitettavasti ole kuvia. Ensin sahataan pohjapuu ja sovitetaan sen mitta kahvan kanssa yhteen. Pohjapuu tulee aina päätyjen väliin eikä alapuolelle. Jos pohjan naulaa vain päätyjen alapäihin kiinni, niin se roikkuu ainoastaan naulojen varassa. Sen sijaan kun pohjan naulaa päätyjen väliin, niin naulat ovat poikittain voimien suuntaan ja pitävät hyvin.

Sahaa pitkät sivut oikeaan pituuteen vasta kun olet koonnut päädyt, pohjan ja kahvan yhteen. Naulaa nekin kiinni ja lyö myös pari naulaa kyljistä pohjaan. Jos käytät vaneria, niin poraa pienellä terällä esireiät nauloille ja ruuveille, se säästää paljolta ähräämiseltä ja haljenneilta vanereilta.

Sittenpä meillä onkin valmis pakki. Ei muuta kuin öljyä pintaan, mahdollinen maalaus ja pihalle.


Kertokaahan jos saatte itse tehtyä samanlaisia, olisi mukava nähdä muiden versioita aiheesta.
Pekka