Olet täällä

Puuveneen kyllästys

Puuveneen elinehtona on kunnollinen ja huolellinen kyllästys. Kyllästettäessä puun pintasolukko täytetään öljyllä, joka kuivuu puuhun ja lisää sen kosteuden- ja lahonkestoa merkittävästi. Aloitetaan kyllästämiseen tutustuminen pienellä tietoiskulla puusta ja puun rakenteesta.

Perustietoutta puusta

Puu on elävä materiaali. Sen kosteus vaihtelee aina ympäristön kosteuden mukaan. Puuhun siirtyy ja siitä haihtuu aina vettä ja puu pyrkii tasapainotilaan ympäristön kosteuden kanssa. Veneen omistajalle on tästä ajoittain riesaa, mutta sitä käytetään veneenrakennuksessa myös hyväksi.

Veden sitoutuminen puuhun tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimäistä vaihetta sanotaan monomolekulääriseksi adsorptioksi. Puun solujen pinnalle kertyy (adsorboituu) yhden molekyylin paksuinen (monomolekuläärinen) vesikerros. Koska vesi vie oman tilansa puusolujen välissä, puu turpoaa. Tiettyyn rajaan asti lähes kaikki rakenteeseen joutuva vesi kertyy vain solujen pinnalle. Puulajista riippuen tätä jatkuu 25-30% kosteuteen asti, kunnes saavutetaan puun syiden kyllästymispiste. Sen jälkeen soluseinämiin ei enää mahdu vettä, vaan vesi alkaa kerääntymään puun huokosiin ja solujen sisään. Lisätty vesi ei enää turvota puuta, koska vesi varastoituu solujen sisälle. Puu siis turpoaa vain alle noin 30% suhteellisella kosteudella.

Puulle on haitaksi, jos se kutistuu ja turpoaa hyvin nopeasti. Liian nopeasti kuivuva puu halkeaa, koska pinta kuivuu nopeammin ja kutistuu samalla kun sydänpuu on vielä kosteaa. Muun muassa tästä syystä on tärkeää hidastaa puun kosteuselämistä.

Lisäämällä puuhun reilusti pellavaöljykyllästettä veneenveistäjä luo puun pintakerroksiin puun turpoamista vastaavat olosuhteet. Tällä kertaa vain veden sijaan puuhun ajetaan pellavaöljyä tai muuta öljyistä kyllästettä. Hitaasti kuivuva öljy ehtii imeytyä puuhun suhteellisen syvälle ennen kuin se kuivuu. Myös kylläste turvottaa puuta jonkin verran. Mitä syvemmälle kylläste imeytyy ja mitä enemmän sitä saadaan puuhun ajettua, sitä enemmän puu turpoaa. Turpoamiseen vaikuttaa myös kyllästeen kuiva-ainepitoisuus ja jopa öljyn molekyylirakenne. Pellavaöljy turvottaa puuta huomattavasti enemmän kuin esim. Owatrol.

Puun solukon rakenteesta riippuu, kuinka syvälle kylläste imeytyy ja kuinka paljon sitä on puuhun imeytettävissä. Puussa on erilaisia suurempia huokosia, joita pitkin vesi ja ravinteet ovat liikkuneet puussa. Niitä pitkin myös kylläste kulkeutuu syvemmälle puuhun. Esimerkiksi mänty on hyvin otollinen puu kyllästettäväksi, koska sen solurakenne on avoin. Kuusi sen sijaan imee kyllästettä mäntyyn verrattuna hyvin vähän, koska sen solurakenteessa kylläste ei kulkeudu niin helposti. Yleensä kovemmat puut imevät vähemmän kyllästettä.

Kun puun pintakerros on kyllästetty, se toimii tehokkaana kosteussulkuna. Veden eteneminen puussa hidastuu merkittävästi, kun pintakerroksen puusolut on jo päällystetty vettä hylkivällä öljyllä. Tämä öljy toimii myös hyvänä tarttumapintana öljypohjaiselle lakalle.

Öljykyllästys perustuu ensisijaisesti puun kosteuden rajoittamiseen. Pellavaöljyhän ei ole pöpöille mitenkään myrkyllistä vaan mm. homesienet syövät sitä suurella mielihalulla. Jonkun millin pinnasta imeytynyt pellavaöljy kuitenkin on täyttänyt paikat, joihin imeytyvä vesi yrittää mennä ja koska puussa ensin ollut öljy hylkii vettä, veden tunkeutuminen rakenteeseen hidastuu merkittävästi.

Vesi ei välttämättä ole pahaksi puulle. Itse asiassa absoluuttisen kuiva puu on varsin haurasta. Nyt kysymys kuuluu vain, että kuinka paljon vettä puuhun saa joutua. Lahottajasienet vaativat yleensä n. 25-30 % suhteellisen kosteuden ennen kuin ne alkavat kasvaa. Optimikosteus on kolmen- ja neljänkymmenen välillä. Jos kosteus pysyy tämän alla, niin lahottajasienet eivät pääse itämään. Eli vettä saa päästä puuhun, mutta kosteus ei saa nousta liikaa. Jos pilssi on kuiva, niin puun sisäpinnasta ehtii haihtua riittävästi vettä ulkopuolelta tulevan ylimäärän tasoittamiseksi. Tästä syystä olisi ehdottoman tärkeää pitää puuveneen pilssi mahdollisuuksien mukaan kuivana.

Milloin kyllästää vene?

Yleisen nyrkkisäännön mukaan puuvene pitäisi kyllästää kokonaan uudelleen aineesta ja veneen käytöstä riippuen kymmenen-viidentoista vuoden välein. Väliaikoina kyllästettä voi vetää sisäpuolelle vuosittain, mutta kun kosteusrasitus on laudan ulkopuolella niin pelkkä sisäpuolelle vedelty kylläste ei pidemmän päälle riitä. Sinänsä on ihan hyvä tapa pitää veneen sisäpuoli vain kyllästettynä, niin puuhun saa seuraavina vuosina lisättyä kyllästettä vaikka joka kevät.

Aika ajoin ulkopuoli pitää vetää paljaalle puulle, kyllästää huolellisesti ja vetää uudet lakat, maalit tai tervat pintaan. Kyllästyksen tarpeen huomaa parhaiten siitä, että vene alkaa elämään huomattavasti aiempaa enemmän ja maali tai lakka hilseilee paikkaamisesta huolimatta. Joka tapauksessa maali- tai lakkakerros paksunee ajan myötä niin että koko pintakäsittely pitää uusia ehkä sen 10-15 vuoden välein ja samassa yhteydessä vene kannattaa sitten kyllästää kunnolla sisältä ja ulkoa.

Jos pinnat ovat hyvässä kunnossa ja maali ei korkkaa mistään erityisesti irti niin ei ole mitään syytä kaivaa lakkapintaa kokonaan auki. Jos lakka irtoilee paikallisesti samoilta alueilta joka vuosi, se kertoo, että niillä alueilla kyllästys on pettänyt tai uusintalakkaus tehdään joka kevät huonosti.

Tällöin riittää kun otat paikallisesti lakkapinnan auki, kyllästät ja lakkaat uudelleen. Lakka pitäisi vetää auki hyvissä ajoin, jotta puu alla ehtii kuivua hyvin. Muuten kyllästeet ja lakka vedetään märkään puuhun ja kiinnipysyvyys on mitä on. Lisää lakkauksen korjauksista jäljempänä.

Sitten kun tällaisia erikseen paikattavia paikkoja on siellä täällä tai kun eri vuosina parsittujen paikkojen yhteenlaskettu pinta on neljännes lakkapinnasta on aika ottaa koko homma puulle ja aloittaa alusta.

Estetiikan vuoksi joidenkin alueiden uudelleenkyllästys on hyvä tehdä kerralla. Mahonki palaa auringossa ja lakka kellastuu. Paikkailtu pinta saattaa olla pahasti läikikkään näköinen. Silloin pitää raapia lakka pois ainakin lähimpiin selviin rajoihin asti, esim. ylärakenteissa kokonaiset paneelit tai rakenteelliset osat. Rungossa sitten valitettavasti koko kylki.

Ensimmäinen kyllästyksen pettämisestä kielivä oire on siis pintakäsittelyn irtoilu ja se, että vene saattaa alkaa elämään aikaisempaa enemmän. Laudat siis haristuvat kuivalla ja imevät holtittomasti vettä. Jos lakka pysyy hyvin alustassaan, värivikoja lakan alla ei ole ja puu ei elä hurjasti, ei uudelleenkyllästykseen pitäisi olla syytä.

Hilseilevän lakkauksen korjaus

Lakkauksen paikkaus kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Kannattaa käydä kurkkaamassa venettä ensimmäisten pakkasten jälkeen. Jos lakka tai maali on korkkaamassa irti, niin se näkyy kun ensimmäiset pakkaset ovat lopullisesti irroittaneet pinnan puusta. Hilseet kannattaa raapaista pois kyljestä saman tien, niin että puulle jää aikaa kuivua kevääseen asti; jos homman tekee vasta keväällä niin puu ei ehdi kuivua ja uusikaan pinta ei pysy märässä puussa.

Pitkin talvea veneellä käydessä voi vedellä hyvin ohennettua pellavaöljy-aspegol -lientä niihin auki raavittuihin paikkoihin. Kylmällä kelillä ja auringonpaisteelta suojattuna kylläste imeytyy nätisti puuhun eikä tee lisäkyllästämistä estävää kalvoa pintaan. Keväällä paikka on sitten kyllästetty ja lakkausta vaille valmis. Kylläste kannattaa säilyttää kotosalla ja pitää lämpimässä autossa levittämiseen asti, niin se imeytyy paremmin. Owatrol ei sovi tähän yhtä hyvin, se jämähtää kylmälläkin muutamassa päivässä ja tukkii huokoset lisäkyllästykseltä.

Millä kyllästää?

Kyllästykseen on useampi vaihtoehto. Kaupallisia aineita on Owatrol ja Impreg, nykyään perinteinen pellavaöljykyllästys on taas tulossa takaisin. Owatrol D1 on kasviöljypohjainen kylläste (soijaöljyä ja lisäaineita) ja Owatrol D2 on pintakäsittelyaine joka on tarkoitettu käytettäväksi D1:sen kanssa. Hempelillä on vastaava tuotesarja, Impreg 1 ja 2, joka on vähän halvempi ja hivenen nopeampi käyttää, koska sen kuiva-ainepitoisuus on suurempi eli puu kyllästyy hiukan nopeammin. Impreg on uudempi tuote, kasviöljypohjainen sekin.
Pellavaöljykyllästys on hyvä tapa kyllästää vene ja ennen kaikkea se on edellisiä huomattavasti halvempi vaihtoehto. Yleensä perusseoksessa on noin puolet pellavaöljyä ja puolet Aspergol-nimistä lahonsuoja-ainetta, mutta joka kylässä on omat reseptit. Yleensä kuitenkin pellavaöljyyn pitää laittaa jotakin lahonsuoja-ainetta, koska raaka pellavaöljy homehtuu ja pelkän pellavaöljyn lahonsuojakyky ei ole kovin hyvä. Pelkällä pellavaöljyllä käsitelty veneen sisäpinta homehtuu mustan ja nokisen näköiseksi.

Toinen paljon käytetty yhdistelmä on 1/3 pellavaöljyä, 1/3 Aspergolia ja 1/3 pineenitärpättiä (eli Oulutärpättiä), mutta siinä alkaa olla liuotinta jo vähän liiankin kanssa. Aspergolin ja/tai tärpätin määrää voi lisätä kaikissa seoksissa aika suureksi alkuun ja suhdetta pienentää sitten myöhemmin kun pinta alkaa imemään. Lämpimällä ilmalla pellavaöljy menee puuhun vähemmälläkin ohentamisella, kylmällä muiden liemien osuutta pitää lisätä. Sisäpuolella kyllästeeseen voi lisätä ehkä kymmenyksen verran tervaa, jolloin saadaan vähän kestävämpi ja hyväntuoksuinen pinta. Ulkopuolelle tervan käyttö ei sovi, koska lakat ja maalit eivät oikein tykkää tarttua siihen.
Aspergolin lisäksi on käytetty myös muita kirkkaita lahonsuoja-aineita, mutta veistäjät tuntuvat vannovan Aspergolin nimeen. Missään tapauksessa öljymäisen kalvon muodostavia puunsuoja-aineita ei ole tarkoitettu veneeseen. Niiden käyttö on ehdottomasti kiellettyä. Kalvon muodostavat puunsuoja-aineet estävät lisäkyllästeen lisäämisen puuhun vuosittain. Maali tai lyijymönjä on näihin aineisiin verrattuna helppo poistaa puusta kyllästystä varten.

Kunnon kyllästyksen aikaansaamiseksi kyllästysöljyä pitää sivellä veneeseen niin kauan kuin sitä menee. Owatrol ja Impreg ovat vähän hankalia käyttää sikäli, että ne kuivuvat suhteellisen nopeasti. Venettä pitää siis kyllästää yleensä koko päivä niin että pintaa ei päästetä hetkeksikään kuivumaan, koska kuivahtaneen pinnan läpi ei enää imeydy helposti uutta kyllästettä. Pellavaöljy on sikäli helpompaa että se ei kuivu kovin nopeasti joten kyllästystä voi jatkaa seuraavana päivänä ongelmitta, viileällä kelillä taukoa voi kuulemma pitää pidempäänkin. Pellavaöljyn hidas kuivuminen mahdollistaa myös sen, että se imeytyy syvemmälle puuhun.
Pellavaöljyä käytettäessä pitäisi odottaa mielellään vähintään muutamia viikkoja ennen lakkausta, jotta kyllästeellä on

aikaa kuivua. Muutaman viikon tai kuukauden päästä öljy on polymeroitunut puun sisään eikä lähde liikkeelle. Puun kyllästäminen sai huonon maineen 70-luvulla, kun uudet lakat eivät sopineet yhteen liian tuoreen kyllästeen kanssa. Kaikkien lakkojen kanssa kyllästäminen ei onnistu vieläkään. Tällöin oikea hoito on vaihtaa lakkaa, ei luopua kyllästämisestä.Auringonvalon UV-säteily nopeuttaa kyllästeen kuivumista. Kyllästeen kuivumista voi siis keväällä nopeuttaa jättämällä vene paljaan taivaan alle aurinkoisina päivinä sen sijaan että sen vetää pressun sisään heti töiden jälkeen.

Varoitus öljyjen itsesyttymisestä

HUOM! Pellavaöljy ja muut kyllästeet saattavat aiheuttaa itsesytytyksen. Öljyiset rätit ja trasselit saattavat syttyä itsekseen palamaan. Kannattaa muistaa myös, että työvaatteita koskee aivan sama itsesyttymisvaara kuin muitakin öljyyntyneitä kankaita ja pensseleitä. Öljymärkää haalaria ei siis saa jättää myttynä pariksi päiväksi auton takakonttiin tai veneen säilytyslokeroon. Erityisesti jo valmiiksi lämpimissä, tuulettomissa paikoissa lämpö saattaa nousta niin korkeaksi että kangas syttyy.

Rätit pitäisi joko polttaa tai säilyttää umpinaisessa pelti- tai lasiastiassa. Muovinen ei luonnollisestikaan käy, koska sekin palaa. Toinen vaihtoehto on säilyttää rättejä veteen upotettuna tai vähintäänkin kastella ne vesimäriksi. Työhaalareita ei viitsisi säilytellä vesiämpärissä, joten niiden kanssa on tyydyttävä hyvin ilmastoituun tilaan, jossa vaatteet saavat roikkua vapaasti. Suurin syttymisvaara on nimenomaan jos kangas (tai muu huokoinen materiaali) on löyhässä mytyssä jossa lämpö pääsee kohoamaan. 

Viime vuonna lehdissä kerrottiin veneenkyllästäjistä jotka olivat kyllästäneet puuvenettä jonkun vanhan kansakoulun salissa. Öljyä oli mennyt reilusti lattian täytteisiin, jotka alkoivat kytemään. Palokunnan piti tulla repimään lattia auki sammtusta varten. Tästä vaan huomaa että mikä tahansa huokoinen materiaali voi syttyä öljyn kanssa.

Pensselit on parasta säilyttää upotettuna pellavaöljyyn tai vernissaan. Sillä tavoin ne säilyvät muutenkin parhaiten.

Mistä kyllästysaineita sitten saa?

Kyllästeitä on nykyisin saatavilla useasta paikasta. Ohessa linkki joidenkin firmojen yhteystietoihin.

Kyllästysaineiden määrä:

Kyllästysaineen määrää ei ole helppo arvioida. Kovat puut, kuten tammi ja mahonki imevät kyllästettä paljon vähemmän kuin mänty. Tämän huomaa varsinkin kaarien kohdalla; tammikaaret kiiltelevät öljyä kun mäntyinen kylkilaudoitus imisi tavaraa vielä loputtomiin. Kuusesta tehty vene ei ime kyllästettä kovin helposti, koska kuusen solurakenne on umpinainen eikä kylläste kulkeudu puussa.

Venettä on vaikea kyllästää liikaa ja kyllästeaineet säilyvät hyvin. Aineita kannattaa siis ostaa joka tapauksessa reilusti.

Pintakäsittely kyllästyksen jälkeen

Kyllästekerros integroituu aika hyvin puuhun: öljyt kuivuvat niin hitaasti, että ne imeytyvät syvälle puuhun ja kuivuvat sinne. Tähän öljykerrokseen sitten kiinnittyy lakka, parhaimmillaan kyllästeaineisiin perustuva lakka tai muu pintakäsittelyaine. Eli Owatrolin tai Impregin kakkosaine, tai (pellava)öljypohjainen lakka tai maali. Tai tietysti lämmitetty terva. Koska osa öljystä on tiiviisti puun sisällä ja loput öljystä on "kasvatettu" tämän öljykerroksen päälle, käsittelyn kiinnipysyvyys ja kosteudenkesto on varsin hyvä. Pinnoite on osittain puun sisällä eikä vain sivelty pintaan.
Pellavaöljykäsittelyn päälle pintakäsittelyn voi tehdä lähes millä hyvänsä puuvenekäyttöön tarkoitetulla maalilla tai lakalla, mieluiten kuitenkin öljypohjaisella. Viimeiset kerrokset pellavaöljykyllästyksestä voi tehdä niin että ostaa pellavaöljyvernissaa eli keitettyä pellavaöljyä ja käyttää sitä öljyn sijaan muutamat viimeiset kerrokset. Näin öljy pysyy puun sisällä paremmin ja maali tai lakka tarttuu napakammin puuhun. Jos pinta on tarkoitus lakata tai maalata, kyllästeeseen ei missään tapauksessa saa lisätä tervaa.

Pellavaöljykyllästeen päälle kannattaa laittaa puolentusinaa kerrosta Owan tai Impregin ykkösainetta jos aikoo käsitellä pinnan mainittujen sarjojen pintakäsittelyaineella. Owatroolauksen kustannuksia voi siis hiukan vähentää sillä, että peruskyllästys tehdään pellavaöljyllä ja väliin vedetään vielä Owatrolin kyllästettä, jotta lakka tarttuu paremmin.

Pellavaöljyllä käsitellyn pinnan mustuminen ja home

Raaka pellavaöljy on herkkää homehtumaan jos siihen ei lisätä jotain lahon- ja homeentorjunta-ainetta kyllästyksen yhteydessä. Pelkällä pellavaöljyllä käsitelty veneen sisäpinta saattaa näyttää miltei mustan nokiselta. Syynä on home, joka on päässyt iskemään pellavaöljyyn ennen kuin se on kunnolla kuivunut.

Vanhastaan homehtumisen estäjänä on käytetty pineenitärpättiä, Teknoksen Aspergol-kylläste on tosin huomattavasti tehokkaampaa. Muihin värittömiin puunsuoja-aineisiin voi suhtautua pienellä varauksella, mutta niitäkin on käytetty (Värisilmä-peruskylläste ja muut vastaavat).

Jos vahinko on jo tapahtunut, hometta voi yrittää pestä pois pineenitärpätillä tai vielä paremmin Aspergolilla. Likaantunut pinta pestään juuriharjalla ja tärpätillä tai aspergolilla ja sen jälkeen pinta kyllästetään uudelleen pellavaöljyllä, johon tällä kertaa lisätään homemyrkkyä.

Jos pinta jää vielä pesunkin jälkeen pahan näköiseksi niin sen voi kyllästää seoksella, jossa on pellavaöljyä, tärpättiä ja enintään neljännes tervaa. Pinnasta tulee helposti puhtaana pidettävä ja tervan tumma väri peittää ja tasoittaa pinnan läikikkyyttä.

Aspergolilla pesu pätee myös muiden veneessä homehtuneiden puupintojen puhdistukseen. Aspergolin vaikuttava aine, tolyylifluanidi on tehokas homemyrkky, joka jää puun pintaan vielä pesun jälkeenkin ja estää uuden homeen syntymistä.

Puuveneen kyllästämisestä on hyvä kuvaus Tuomas Raivion kotisivulla.

Kommentit

Voiko kuumentamalla pellavaöljystä valmistettua vernissaa käyttää kyllästämiseen

Vernissa on paksumpaa kuin pellavaöljy ja se ei imeydy niin syvälle puuhun edes tärpätillä ohennettuna. Lisäksi se saattaa kuivuessaan kovettua niin lasimaiseksi että se haittaa pinnan maalausta tai lakkausta. Eli en suosittele, mutta jos ainetta on paljon jo valmiiksi niin kyllä sekin käy.

Kiitos seikkaperäisestä tekstistä. Mistä voisi ostaa kolmen aineen seosta, jossa olisi kyllästeen lisäksi homesuoja?

No, ohje oli kirjoitettu noin seikkaperäiseksi juuri siksi että sen kolmen aineen sotkun voisi sekoittaa itse. Tämän hetken kaupallisesta tarjonnasta valmissekotteista minulla ei ole juuri kokemusta.

nykyaikasta aspergolia ei missään nimessä saa käyttää kyllästämisessä!!! aspergol ei sisällä enää samoja aineita kuin aikaisemmin ja siinä on alle prosentti lahonestoa mukana. pellavaöljyseokseen tulisi laittaa sinkkinaftenaattia 3-5%

No, asia on sikäli helppo että Teknos ei edes valmista Aspergolia enää. Viisitoista vuotta sitten Aspergolissa oli vähän reilu pari prosenttia sinkkinaftenaattia ja vähän toista prosenttia tolyylifluanidia, eli jos tavaraa laittoi kolmanneksen, niin aika pieniin prosenttilukemiin jäätiin. 60-70-luvulla sinkkinaftenaattia on ollut enemmän, jolloin kolmanneksilla mennessä on päädytty jonnekin 5% pitoisuuteen.

Koko sinkkinaftenaatti on aika lailla uusi asia, ja minusta on väärin sanoa että se on pakollinen ainesosa kun kerran öljykyllästys on toiminut ilmankin talonpoikaisveneajasta asti. Kunnollinen kyllästys toimii ihan hyvin ilmankin.

Hyvä ohje. Yksi kommentti kuitenkin. Jos lakka irtoilee sen takia, että kosteus on päässyt lakan alle, on ensimmäinen asia tutkia mistä kosteus sinne pääsee ja estää kosteuden pääsy jatkossa. Siinä ei kyllästys auta jos ongelmaa ei ensin korjata, vaan laukauksen saa uusia joka kevät kyllästyksestä huolimatta.

laukauksen p.o. lakkauksen

Siis mitä kannattaa käyttää homeen estoaineena Aspergolin poistuttua markkinoilta.
Millä Vernissaa saa pois.

Millä itse tehty - mänty ja tammi - eskimomela pintakäsitellään?
Pitää saada hyvä kosteudensieto ja hyvä pintatuntuma käsille.
Mielellään myös joku äärellinen kuivumisaika (vrt pellavaöljymaalin usea vrk - aivan liian pitkä).
Pelkkäpellavaöljy ei taida täyttää noita vaatimuksia.
Onko vernissa oikea aine?

Lisää uusi kommentti

BBCode

  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • You may use these tags: [abbr], [acronym], [b], [center], [code], [color], [define], [font], [h1], [h2], [h3], [h4], [h5], [h6], [hr], [i], [img], [justify], [left], [list], [node], [php], [quote], [right], [s], [size], [sub], [sup], [u], [url], [wikipedia], [youtube], [ol], [ul], [table]
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • Ccfsmileys content filter.
  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.