Olet täällä

Ajatelmia vesillelaskusta

Kun puuvene on ollut huushollissa vuosia, niin kevään vesillelaskuun ei enää tarvitse liittyä mitään ihmeellistä dramatiikkaa. Sen sijaan vuosia maissa lojunut rantahylky - usein vielä omistajansa ensimmäinen puuvene - saattaa olla aivan toinen juttu.

Ensitöikseen pitkään kuivilla ollut vene kunnostetaan, kyllästetään, maalataan, lakataan. Katsotaan miltä pohja näyttää. Tässä vaiheessa kittilasta pidetään kiltisti taskussa ja purkki kiinni. Aloitetaan turvotuksella, koska puu on rutikuivaa.

Venettä ei pitäisi ikinä turvottaa laskemalla sisälle vettä. Laudoitus on suunniteltu kestämään ulkoa tulevaa painetta ja sisältä tuleva paino repii liitoksia ihan väärään suuntaan. Vaikka alkuun vaikuttaisi että kaikki tulee saumoista läpi, niin tiedän ainakin kaksi tapausta, joissa vene on särkynyt pahasti kun saumat ovatkin alkaneet pitää ja sisälle unohtunut letku on täyttänyt veneen. Toisessa tapauksessa purjeveneen alin lauta irtosi emäpuusta useamman millin, toisessa tapauksessa moottorivene kaatui pukeilta ja katkoi kaariaan ynnä särki kylkilaudoitusta. Jos veneen kanssa käyttää jotain sadetinta tai vesiletkua, niin pitää olla itse paikalla koko ajan ja pitää veden pinta hyvin maltillisena ja mielellään vielä pohjatappi auki.

Parempi konsti on räsymatot ja vanhat lumput. Sanomalehtiäkin käytetään, mutta niistä irotaa mustetta. Vaatekaapista (tai vaimon vaatekaapista ) kaivetaan kamalimmat seitkytlukulaiset ja levitellään veneen pohjalle. Ne sitten kastellaan ja pidetään märkänä muutaman päivän ajan. Turvotuksen jälkeen tarkastellaan tilannetta uudelleen.

Seuraavaksi kevyin konsti on teippaus, joka tosin toimii järkevästi vain tasasaumaisilla veneillä. Sanoisin, että turvotuksen jälkeen noin milliset, enintään parimilliset avoimet saumat voi teipata maalarinteipillä. Limisaumaisissa voi yrittää taivutella rakojen päälle limin pohjaan teippiä, mutta sipaus TÄTtiä ajaa saman asian. Teipit kannattaa laittaa useampi päivä ennen vesillelaskua, koska ainakin joillain merkeillä liima jämähtää paremmin kiinni kun vähän odottelee. Kapeita saumoja ei kannata kitata, koska ne turpoavat joka tapauksessa umpeen. Teippien kanssa ei sitten ajella muuta kuin ihan hissunkissun rampilta laituriin, ne lähtevät helposti irti.

Vielä leveämmät saumat kitataan, aineena bitumipohjaiset TÄT tai Proof, ei polyuretaanit kuten Sikaflex. Bitumit liukenevat pineenitärpättiin, jolloin niitä on vähän helpompi levittää. Älä kuitenkaan ohenna liikaa, koska liian fletku tavara pukkaa veden mukana veneeseen sisään leveämmistä tai syvemmällä olevista saumoista. Kitin pitäisi myös ehtiä kovettua useampi päivä ennen vesillelaskua, märkiä rättejä voi pitää pohjalla myös tämän ajan.

Vielä ensimmäisenä vuonna en välttämättä lähtisi rimoittamaan venettä. Rimoitushan olisi nätti tehdä kuivaan puuhun, mutta jos vene on monta vuotta kuivunut niin puu voi olla niin kuivaa että kaaret joutuvat koville kun rimoitus 'turvottaa' runkoa liikaa.

Asenna veneen omat pilssipumput (huom. monikko, sähköpumppu ja manuaalinen) ja varaa uppopumppu mukaan. Laittele letkut valmiiksi, piuhat töpseliin laittoa vaille ja ämpäri kouran ulottuville. Näin siitä huolimatta että vene näyttää tiiviiltä. Rannalla maannut vene osaa aina yllättää jollain luovalla tempulla, vaikkapa auki unohtuneella ja jonnekin hyvin piilotetulla läpiviennillä tms.

Vesillelaskun yhteydessä on huolehdittava siitä että pilssi on puhdas, kone ei vuoda öljyä ja pilssistä ei pääse mereen mitään sopimatonta. Vanhan vuotavan veneen tapauksessa pilssipumppu huutaa joka tapauksessa jonkin aikaa ja kaikki pilssissä oleva öljy, kyllästeenjämät ja muu likavesi joutuvat mereen. Siinä on naapurirakkaus lujilla kun puoli satamaa on öljyisen pilssivetesi peitossa ja kaikkien naapureiden vahatussa plastiikkikyljessä tuumaa vahva musta rantu. Paitsi että likainen pilssi tärvelee veneen, niin se tärvelee äkkiä sataman puuveneilijöiden maineen.

Mieli pysyy rauhallisimpana jos saat nosturikuskin jättämään veneen nostoliinoihin yöksi. Tämä onnistuu vain harvassa paikassa, toinen vaihtoehto on ajaa vene ensimmäiseksi yöksi matalapohjaiseen kivettömään rantaan jossa se ei mahdu uppoamaan syvälle. Muutenkin selviää, mutta varaa itsellesi kaveri ja jää yöksi veneelle joka tapauksessa. Jos hyvä tuuri käy niin kaikki hurjat varotoimet ovat olleet turhia. Jos käy huono tuuri, niin kaikki vekottimet ovat kuitenkin käsillä ja kone pysyy kuivana. Yleensä käy hyvä tuuri, mutta huonojakin on.